1990-luvun puolivälissä Harriet Finne-Soveri ja terveystaloustieteilijä Magnus Björkgren olivat molemmat työstämässä RAI-tietoa hyödyntäviä väitöskirjojaan.
– Olin siihen aikaan töissä sairaalassa, jossa oli noin tuhat potilaspaikkaa. Osastonhoitajat olivat kuulleet MDS/RAI-arvioinneista ja kysyivät minulta, että tiedänkö niistä jotain.
– Minä vastasin, että joo, mutta se on liian monimutkainen ja teillä on niin paljon töitä, että se on liian raskas.
– He suuttuivat minulle ja kysyivät, että miten kehtaan sanoa noin kysymättä heiltä.
– Loppujen lopuksi he keräsivät aineiston käytettäväksi sekä minun että Magnuksen väitöskirjoja varten. Heidän työnsä ja paneutumisensa sai koko Helsingin kaupungin ympärivuorokautisen hoivan työntekijät innostumaan RAIsta.
– Hoitajien rooli oli täysin ratkaiseva aineiston keruussa ja koko RAI-järjestelmän juurruttamisessa Suomeen, Finne-Soveri alleviivaa.
– Vuosien 1994–1999 tutkimuksen jälkeen alkoi oikeasti näyttää siltä, että RAIsta on hyötyä!
Hyvien kokemusten ja tulosten jälkeen vuonna 2000 oltiin siinä pisteessä, että Stakes*) päätti aloittaa kaksivuotisen pilottiprojektin. Ympärivuorokautisen hoivan Minimum Data Set -versio (MDS-NH) otettiin käyttöön koko Helsingissä sekä Kokkolassa ja Porvoossa. Alkuaikoina arviointien nimissä ei vielä näkynyt RAIta ja NH on lyhenne sanoista Nursing Home, eli hoitokoti.
– Arvioinnin tekemiseen tarvittiin tietysti ohjelmisto. Niin syntyi Raisoft, joka teki yhteistyötä hoitajien kanssa ohjelmiston kehittämiseksi, Finne-Soveri taustoittaa.
– Ensin kaikki RAI-tieto syötettiin ohjelmistoon, ja tiedosta tuotettiin THL:n analyysit. RAI-tieto kerättiin silloisen sosiaali- ja terveysministeriön erityisluvalla ja kerättyjä tietoja käytettiin vertailukehittämiseen. Heti alusta alkaen RAIn ympärillä on järjestetty säännöllisesti seminaareja sekä hoitajille että johtajille. On tullut selväksi, että tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön kaikilla tasoilla.
Harriet Finne-Soveri toteaa, että 2-vuotisessa pilottiprojektissa oli säilytettävä maltti, mutta pilotin päättyessä oli selvää, että hoitaja olivat RAIsta edelleen innoissaan. Kerätty tieto konkretisoi sekä asiakkaiden että hoitotyön ammattilaisten tarpeita ja tilannetta. Tehty työ tuli näkyväksi.
– Helsingin päättäjät eivät niinkään olleet innostuneita ja käytön lopettamista suunniteltiin. Vuonna 2003 helsinkiläishoitajat ilmoittivat menevänsä lakkoon, jos RAIn käyttö lopetetaan.
Niin käyttö alkoi loppumisen sijaan laajeta. Kotihoidon RAI (MDS-HC) otti ensiaskeleensa Suomessa vuonna 2003 ja 2006 käytettiin ensimmäisen kerran RAIta mielenterveystyössä. Käyttäjien määrä lähti voimakkaaseen kasvuun sekä julkisella että yksityisellä puolella.
– Vertailukehittämistä on tehty koko ajan säännöllisesti. Tähän mennessä RAIsta on tehty Suomessa jo yli 10 väitöskirjaa sekä paljon pienempiä raportteja sekä paikallisella että kansallisella tasolla.
Finne-Soveri painottaa pitkäjänteistä vertailukehittämistä, tiedon säännöllistä keräämistä, huolellista analysointia.
– Kuljemme koko ajan kohti reaaliaikaisuutta, ajantasaiseen tietoon perustuvaa tiedolla johtamista.
Kun kokemusta interRAI-arviointien käyttämisestä oli kertynyt jo lähemmäs 20 vuotta, Sosiaali- ja terveysministeriö kysyi laajasti terveydenhuollon asiantuntijoita, miten heidän tulisi tukea pitkäaikaishoivan yksiköitä ja kotihoidon työtä tekeviä työssään sekä auttaa heitä johtamaan ja rakentamaan koko Suomen kirjavalle vanhustenhuollon kentälle yhteisiä sääntöjä. Hoitotyön kaikilta tasoilta kuului vahva viesti, että 20 vuoden kokemuksen ja hyvin tutkitun datan myötä interRAI-arvioinnit tulisi ottaa yhteismitallisesti käyttöön koko Suomessa.
Heinäkuun 9. päivänä 2020 tasavallan presidentti vahvisti vanhuspalvelulain muutoksen. Lain mukaan "Iäkkään henkilön palvelutarve on selvitettävä kokonaisvaltaisesti ja palvelut järjestettävä hänen toimintakykynsä edellyttämän yksilöllisen palveluntarpeen mukaisesti luettavia arviointimenetelmiä käyttäen. Tätä sääntelyä on tarkennettu kunnan velvoitteella käyttää iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioinnissa yhteistä RAI-arviointivälineistöä." (Lähde: https://urly.fi/2ZQ6 sivu 4). Samalla lakiin kirjattiin myös laitoshoidon henkilöstömitoitus 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Vanhuspalvelulain muutos astui voimaan 1.10.2020 ja käyttöönoton siirtymäaika päättyy 1. huhtikuuta 2023. Tammikuun 25. päivä 2023 eduskunta hyväksyi henkilöstömitoituksen siirtymäajan vaiheittaisen jatkon joulukuun 2023 alkuun saakka. Huhtikuun alussa vähimmäismitoitus on 0,65.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980
Juttu perustuu Harriet Finne-Soverin puheenvuoroon "Exploiting interRAIsystems to build benchmarking capability" interRAI-webinaarissa 12.11.2021. Koko puheenvuoro on seurattavissa YouTubessa.
*) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka yhdistyi Kansanterveyslaitoksen kanssa 2009 ja uuden organisaation nimeksi tuli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, eli THL.