Helmikuu 2022
Jaa

Hyvinvointialueen RAI-strategian ja toimintamallin yhdenmukaistaminen

Juttu pohjautuu Mervi Kivistön webinaaripuheenvuoroon, tallenteen kesto on 25 minuuttia 36 sekuntia.
Keski-Suomen tulevalla hyvinvointialueella on 22 kuntaa ja vajaat 300 000 asukasta, heistä yli 65-vuotiaita lähes neljännes. Vuoteen 2040 mennessä yli 85-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan peräti 135 %. Nopea muutos tulee vaatimaan mm. uusia palvelumalleja ja teknologian hyödyntämistä. Etukeno on ainoa tapa toimia.

Vuoden 2021 alusta Keski-Suomen sote-hankkeen RAI-koordinaattorina työskennelleellä Mervi Kivistöllä on yli 20 vuoden RAI-kokemus. Kivistö alleviivaa yhteistyön, sitoutumisen, viestinnän, innostuksen ja kannustuksen merkitystä. Ja sitä, että kasvulle ja muutokselle on varattava riittävästi aikaa. Kiiruhtaa pitää, mutta sopivan hitaasti.

– RAI-järjestelmän käyttö on alusta saakka linkitetty tavoitteellisesti jokaiseen käynnistyneeseen hankkeeseen, Kivistö toteaa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen viralliseen käynnistymiseen vuoden 2023 alussa on tehty johdonmukaisesti töitä jo pitkään. Sote-rakennehanke starttasi 2020, ja ikäihmisten palveluiden osalta RAI-järjestelmän linkitys tulevaan hyvinvointialueeseen alkoi 2021, mielenterveys- ja vammaispalveluiden osalta työ alkaa 2022, lapset ja nuoret otetaan mahdollisesti mukaan seuraavana vuonna. Vaadittavien ICT-muutostyö alkoi loppuvuodesta 2021 ja siihen liittyvät kiinteästi mm. järjestelmien integraatiot, tietosuoja-asiat sekä tiedolla johtaminen. Tahti on kova ja kaikkien pitää pysyä mukana.

– Kun rakennus- ja siirtymävaiheen jälkeen palveluiden toteuttamisen kokonaisvastuu siirtyy virallisesti Keski-Suomen hyvinvointialueelle, meillä on koko paketti hyvin kasassa, suuntaviivat ja kehitysaskeleet tiedossa, jatkokehitysprojekti on määritelty vuoteen 2026 saakka.

Erittäin oleellinen osa projektia on viestintä, sen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Sen tulee olla jatkuvaa, monipuolista, avointa ja osallistavaa. Joka suuntaan ja kaikilla tasoilla. Viestintä pitää yhteisen tavoitteen kirkkaana mielessä, auttaa jalkauttamaan toimintamallit ja pitää kaikki toimijat mukana yhteisellä matkalla, samalla kartalla.

Konkretiaa, tuloksia ja mitattavuutta

Mervi Kivistö tykkää konkretiasta. Tehdyn työn näkyväksi tekemisestä. Selkeät esimerkit ja mitattavat tavoitteet motivoivat ja auttavat viemään työtä systemaattisesti eteenpäin.

Keski-Suomeen on jo luotu tutustuttavaksi RAIn tuottamaan tietoon pohjautuvia, selkeitä omavalvonnan mittareita, joilla tavoitteiden saavuttamista voidaan mitata. Tavoitteiksi on asetettu esimerkiksi arviointien ajantasaisuus, asiakkaan osallistaminen oman arjen suunnitteluun sekä itseilmaistujen toiveiden huomiointi. Jokaiselle tavoitteelle on asetettu tiukat tavoitteet.

– Esimerkiksi asiakkaan osallistamisessa ja henkilökohtaisten tavoitteiden kirjaamisessa hyväksi tasoksi on arvioitu tasan sata prosenttia. Sen alittuessa tilannetta seurataan ja reagointiraja on 60 %. Vahva pyrkimyksemme on, että tavoitteita sanoitetaan selkeästi jokaisen asiakkaan yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan.

Väestön nopea ikääntyminen haastaa totutut toimintatavat.

– Ennaltaehkäisy, kuntoutus, toimintakyvyn ylläpito, osaamisen vahvistaminen ja uudet teknologiat ovat todella tärkeitä. Meillä on onneksi jo alueella esimerkiksi teknologiakoordinaattori ja kuntoutuskoordinaattori, jotka ovat jo vahvasti hyödyntämässä RAI-tietoa omassa työssään ja luovat mallinnuksia ja ratkaisuja, jotka tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen.

Kivistö arvostaa suuresti RAIn tuottamaa ajantasaista tietoa ja sen tuomia mahdollisuuksia.

– RAIsoft-ohjelmisto tuottaa reaaliaikaista tietoa kaikille tasoille. Esimerkiksi mukautettavat ja muokattavat raporttipohjat ovat erinomaisia työkaluja teknologiapalveluista hyötyvien asiakkaiden tunnistamiseen. Kuntoutuskoordinaattorimme on jo laajentanut analyysivälineen hyödyntämistä kokonaisuuden hahmottamiseen. Olen myös ilahtunut esimerkiksi siitä, kuinka johtajat ja päälliköt ovat halunneet omaan työpöytänäkymäänsä reaaliaikaiset kortit strategiaan vietyjen tunnuslukujen toteutumisesta. Koko hyvinvointialuetta tarkasteltaessa saadaan tärkeää tietoa muun muassa asuinympäristöstä, palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta.

Työ jatkuu ja askelmerkit eteenpäin ovat selvät. Keväällä 2022 aloittaa tiedolla johtamisen kehittämisryhmä, operatiivisen johtamiseen pureudutaan kesästä alkaen. Jokaisessa kunnassa on omat RAI-työryhmät ja RAI-yhteyshenkilöt. Kokoontumiset ja yhteydenpito, toiminnan organisointi on jatkuvaa.

– Ikääntyneiden palveluissa on minulle vahvasti viestitty, että palvelutarpeenarvioinnin työmäärää halutaan jatkossa keventää. Haluamme tuoda sinne itsearviointia ja sitä kautta asiakassegmentointia, joka ohjaa asiakkaan itsehoitoisuuteen, itsestä huolehtimiseen ja myös sinne palvelutarpeenarvioinnin tarpeisiin.

– Meillä on tarvetta kehittää sitä, ketkä ohjautuvat säännöllisiin palveluihin. Perustimme organisaatiorakenteeseen, kotihoidon tiimeihin erillisen kuntouttavan arviointijakson, jossa tehdään erillinen kuntouttava arviointijakso ennen ohjausta säännölliseen palveluun. Määräaikaisilla kuntoutusjaksoilla tuodaan näkyviin myös kuntoutuksen tarvetta.

Aikaa ja tavoitteita

Säännöllisessä palvelussa Kivistö korostaa jatkuvaa ja pitkäkestoista palvelutarpeen arvioinnin merkitystä.

– Juuri eilen eteeni tuli tapaus, jossa ikääntynyt henkilö otti ensimmäistä kertaa käyttöönsä lääkedosetin. Sen käyttö itsenäisesti ei onnistunut, joten asiakkaalle myönnettiin jatkuva kotipalvelu. Kun asiakas oli saanut harjoitella dosetin käyttöä kotihoidon tuella riittävän pitkään, voitiin todeta, että dosetin käyttö sujui luotettavasti ja jatkuvasta palvelusta voitiin luopua. Ilman jatkuvaa tarvearviointia, olisimme ylläpitäneet asiakkaalle täysin turhaa palvelua rajattoman pitkään.

Lopuksi Kivistö alleviivaa ajan merkitystä. Kuinka saadaan ison alueen ammattilaiset mukaan ja motivoitua muutokseen. Vai onko se helppoa, kun tavoitteet ovat näin hyvät?

– Aluksi on tietysti ihmetystä ja jännitystä, kun todetaan, että tämä on aika iso asia. Ensin ajatellaan, että tämä muutos menee siinä rinnalla. On ollut tärkeää avata, mitä asioita ja osa-alueita tähän kuuluu ja mennään pala kerrallaan. Sitten herää innostus. Tarvitaan tukea ja aikaa kysymyksille, kun järjestelmän käyttö alkaa. Tarvitaan perusteluita. On tietysti hyvä tuoda kokonaiskuvatietoa jo varhaisessa vaiheessa, mutta vuoden aikana asiasta oppineena sanoisin, että kannattaa antaa rauhaa toteuttaa prosessia ja vahvistaa asiakkaan osallisuutta arviointiprosessissa ennen kuin lähdetään kovasti hötkyilemään seuraaviin hyödyntämisen osa-alueisiin. Pala kerrallaan, perusteluita, aikaa, kehuja, mutta tavoitteellisesti eteenpäin.