Nyt.

Ota yhteyttä Aiheet
19.12.2019
Jaa

Minnan "tilinpäätös" 2019

Joulu on kohta jo ovella, ja aivan pian siirrymme myös uudelle vuosikymmenelle. Olen kirjoittanut tämän vuoden aikana kolme blogi-tekstiä ja mielessäni on tovin muhinut ajatus siitä, että voisin omalta osaltani kirjoittaa tämän vuoden "tilinpäätöksen".

Aloitin vuoden kirjoittamalla:

"Uusi vuosi – uusi mahdollisuus".
Vuoden alkumetreillä pohdin epävarmuuden tilaa, joka sote-kentällä oli jo pitkään ollut. Näköjään vuotemme alkoi luonnon osalta myrskyisästi (tekstistä päätellen) ja tässä vaiheessa totesin, että toivottavasti tämä ei ole enne tälle vuodelle. Myös hoitotyön vetovoimasta olin huolestunut. Nyt kun katson taaksepäin, niin voin todeta, että vuosi on ollut aika "myrskyinen", jos tätä sanaa voin tässä yhteydessä käyttää. Viittaan tällä siihen, että sote-kentältä olen kuullut pettymystä päätöksiin, joita keväällä tehtiin. Toisaalta ihminen on sopeutuvainen ja on ollut myös hienoa nähdä, kuinka nopeasti pettymyksistä huolimatta katse käännetään taas eteenpäin.

Huhtikuun kirjoitukseni käsitteli aihetta:

"Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty".
Päätin tässä kohdassa palata entisenä hoitajana perusasioiden ääreen. Totesin mielessäni, että on vaan asioita, joiden tärkeys ei muutu, vaikka muuten ympärillä myllertää. Aihe oli itselleni läheinen, koska nykyisin työskentelen päivittäin interRAI -toimintakyvyn arviointivälineiden ympärillä. Ne ovat mielestäni ihan keskeinen osa hyvää hoidon-, kuntoutuksen- ja palveluntarpeen suunnittelua. Lisäksi sivusin samassa hoitotyön uusia teknologiamahdollisuuksia rajallisten resurssien maailmassa.

Kolmas aiheeni oli:

"Hyvät käytännöt – positiivisuuden kautta kohti muutosta".
Tässä palasin uudelleen samaan huoleen kuin aikaisemmin. Hoitotyön vetovoima pitää saada kuntoon. Lisäksi peräänkuulutin mm. "maalaisjärkeä", kuntoutusta – liikettä, tiedonkulkua ja vastuunottoa.

Nyt kun katson asioita taaksepäin ja samalla hyvin paljon eteenpäin, olen miettinyt, mitä minun ja meidän kaikkien tulisi oppia tästä vuodesta. Vaikka miten päin ajattelen asioita, niin suurilta osin haasteet eivät ole muuttuneet. Edelleen edessämme on isot taloudelliset haasteet, samaan aikaan meidän pitäisi pystyä turvaamaan ja antamaan ihmisille luotto siihen, että sote-asiat hoituvat jatkossakin. Myös hoitotyön vetovoima on yksi merkittävä haaste.

Onneksi olen sellaisessa asemassa, että en ole näitä kaikkia asioita ratkaisemassa. Kunnioitus heille, ketkä tätä puolestamme tekevät.

Mielestäni tärkeä olisi pitää mielessä ainakin seuraavat seikat:

• Maailma muuttuu koko ajan, meidän tulee muuttua sen mukana.
• Muutos on mahdollisuus, mutta ennen muutosta on hyvä tutkia myös historiaa ja ottaa sieltä oppia, ettei kierretä kehää.
• Pienistä puroista muodostuu iso kokonaisuus, aina ei kannata yrittää liikaa kerralla.
• Aika ajoin tulee tilanteita, jolloin joutuu tekemään isompia muutoksia kerralla, kuitenkin ns. jatkuvan parantamisen malli tulisi olla enemmän arkipäivää
• Ihmisten asenteet ja arvot ratkaisevat lopputuloksessa paljon, joten jatkuva vuoropuhelu ja kultaisen keskitien löytäminen on ensiarvoisen tärkeää.
• Se mikä ei muutu, on ihmisten kohtaaminen!

Lopuksi

Koen edelleen olevani etuoikeutettu, kun saan asua mielestäni maailman parhaassa maassa, Suomessa. Tätä on yhdessä rakennettu ja toivottavasti kykenemme yhteistyöhön myös tulevaisuudessa. Muistetaan jatkossakin katsoa ympärille ja olla kiitollisia siitä, mitä meillä on. Ei jätetä ihmisiä yksin.

Nyt rauhoitun perheeni ja läheisteni kanssa joulun viettoon.
Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!

Minna Wentus
asiakkuusjohtaja