Ensikohtaaminen palvelu- ja hoitoketjun eri vaiheissa on äärimmäisen tärkeää. Onnistutaan, kohdataan ja herätetään luottamusta. Kaikki tämä voi myös epäonnistua. Näillä onnistumisilla ja epäonnistumisilla on valtavan suuri merkitys Aino Asiakkaalle ja Onni Omaiselle.
Yksilöllä on oikeus tulla kuulluksi; asiat otetaan tasapuolisesti puheeksi kaikkien kanssa, kuullaan ja ymmärretään henkilön hoidon ja palveluiden tarvetta ja tavoitteita sekä seurataan, miten asiat etenevät ja muuttuvat. Ihan uutena ominaisuutena asiakkaalla on halutessaan "oikeus tulla unohdetuksi".
RAI-arviointiin on tullut uusia kysymyksiä liittyen esimerkiksi asiakkaan asettamiin tavoitteisiin (ilmaisemiin) hoidon ja palveluiden järjestämisen osalta. Tässä muutamia esimerkkejä tavoitteista: "Olen liikaa vaivaksi, kun tyttärellä on niin kiire", " Tytär joutuu huolehtimaan minusta liikaa, pitäisi tehdä itse enemmän", "Pitäisi päästä käymään lääkärissä, kun lonkat ja polvet on niin kipeät", "Pitäisi päästä silmälääkärille, kun silmälasit on huonot", "En minä halua lähteä kotoa pois", "Tykkään kovasti lihakeitosta, pitäisi saada kunnon lihaa lihakeittoa varten", "Verenpaine pitäisi mitata", "Else ystävä kertoi hyvästä jalkojenhoitajasta, tunnetko hänet", "Uusi puhelin on huono, ei se toimi, koko ajan rikki".
Missään laissa ei sanota, etteikö palvelutarpeen arviointi voisi tapahtua esim. kahdella kotikäynnillä. Yleensä ihminen arvostaa sitä, että hän tulee kuulluksi ja hänen asioistaan ollaan kiinnostuneita. Lisäksi tarvitaan luottamuksen tunnetta vuorovaikutustilanteeseen.
Ensikohtaaminen tapahtuu myös kotihoidon alkaessa tai palveluasumiseen siirryttäessä. Mihin uuden asiakkaan mielekkään arjen suunnittelu ja toteutus perustuu? Rutiineihin ja siihen, että aina on tehty tietyllä tavalla? Johtamisen näkökulmasta kuntouttava ja osallistava työote sekä läsnä oleva kohtaaminen vaativat resursseja, mutta myös osaamista ja ammattitaitoa.
Rutiininomaisten toimintamallien toteuttaminen ja puolestatekeminen eivät aina sisällä osaamista ja ammattitaitoa. Näin on myös RAI-osaamisen kanssa – Suomessa hoitajilla ja esimiehillä on korkea ammattitaito ja RAIn hallitseminen edellyttää tätä, mutta se edellyttää myös pitkäjänteistä prosessia. Prosessia, jossa saavutetaan sellainen osaaminen, ettei koeta arvioinnin tekemisen olevan pois asiakkaalle annetusta ajasta pois. Päinvastoin – se on juuri sitä ammattimaista otetta työhön, jossa asiakas kohdataan aidosti ja hänelle annetaan aikaa. Alussa arvioinnin tekeminen voi tuntua irralliselta osalta osana asiakkaan hoidon suunnittelua. Se kuuluu oppimiseen.
Miksi asiakkaille täytyy tehdä laaja-alaisia toimintakyvyn, terveydentilan, asuinympäristön ja palveluiden käytön arviointeja? Siksi, että arvostamme ihmisiä ja heidän tarpeitaan. Lisäksi tarvitsemme oikea-aikaisten palveluiden järjestämiseen ja oman työn tekemiseen tietoa mitä tarpeita ihmisillä on. Samalla täytämme vanhuspalvelulain vaatimukset monipuolisesta palvelutarpeen arvioinnista.
Kun käyn asiakkaan kanssa keskustellen ja havainnoiden läpi hänen tilannettaan, olen onnistunut työssäni. RAI-arvioinnin tekeminen vaatii sekä aikaa, halua että motivaatiota, jotta pystyn hyödyntämään arvioinnin tuottamaa tietoa asiakkaan mielekkään arjen suunnittelussa. Tämä edellyttää johtamista ja selkeää perehdytysprosessia, jossa aloittelijalla on aina apunaan kokenut arvioinnin tekijä. Erityisesti käyttöönoton alkuvaiheen onnistuminen ja osaamisen vahvistuminen vaatii muun muassa sitä, että arvioinnin sisällöstä ja merkityksestä keskustellaan aktiivisesti yhdessä.
Ensisijaisesti arviointeja tehdään asiakkaan hyväksi. Lisäksi luomme luotettavan kuvan omasta tekemisestämme ja olemme kilpailukykyisempiä, kun voimme osoittaa tekemisemme laadun. Laadusta kertoo sekin, että pystymme kertomaan tunnistaneemme ravitsemuksen ongelmia tai haluamme puuttua siihen, ettei asiakkaille tapahdu ikäviä sattumuksia, kuten kaatumisia. Olen usein sanonut, että RAI tekee hoitotyön näkyväksi ja näkyvyyttä on myös se, että tunnistetaan kehittämiskohteita. Hoitotyön näkyvyys on koko ajan julkisempaa.
Osaaminen perustuu ammattitaitoon ja RAI-arvioinnin osalta ei kukaan ole heti ammattilainen. On tärkeää, että tunnistamme käytettyjä toimintamalleja, ymmärrämme niiden sisällä olevia prosesseja ja kaikkien eri osatekijöiden vaikutuksen lopputulokseen. Iltarutiinit voivat olla toimintamalleiltaan sellaisia, että ne aiheuttavat lääkemäärissä nousua, asui asiakas sitten kotona tai palvelutalossa. Tai runsas lääkkeiden käyttö voi aiheuttaa kaatumisia, huimausta, vapinaa käsissä tai kuolan valumista. Mikään näistä ei tunnu kivalta.
Arvioinnin tekeminen on asioiden puheeksi ottamista – tekemällä oppii. Sisältö ohjaa siihen että tarvittavat asiat tulee käytyä läpi. Ei ole tarkoitus esittää kysymyksiä strukturoidusti, vaan esimerkiksi "koetko elämäsi mielekkääksi", "painaako mieltäsi jokin". Nämä keskustelut kertovat paljon asiakkaan mielialasta. Täytyy myös hyväksyä se, että ensimmäisellä kerralla asiakas ei yleensä tuo vielä kaikkea esille. Silloin arviointi perustuu parhaaseen mahdolliseen päätelmään. Lisäksi omaisten ja läheisten osallistaminen arviointiin on asioiden puheeksi ottamista. Kotihoidossa 40 prosentilla ja asumispalveluissa 60 %:lla asiakkaista on kognitiivisen kyvyn vajeita. Siksi omaisilta ja läheisiltä saatu tieto esimerkiksi henkilön tavoista, tottumuksista ja avun tarpeesta on tärkeää.
Loppuun vielä huomio arviointien tekemisen tärkeydestä. Voimme maakunnallisesti tuottaa arvokasta tietoa palvelumallien kehittämiseen. Tällä hetkellä Aino Asiakas ei välttämättä ole tyytyväinen olemassa oleviin malleihin. Palvelut voivat olla kovin pirstaloituneita – ateriapalvelu, siivouspalvelu, päivätoiminta, kotihoito, kauppapalvelu, jalkojenhoitaja, lääkärikäynti, apteekkipalvelu. Aina eri ihminen kohdattavana. Ihmiset ovat palvelutarpeen arvioinneissa, ensikohtaamisissa tuoneet omia tarpeita esille; yksinäisyys, turvattomuus, asiointiongelmat. Moni haluaisi päästä itse asioimaan, he kokevat rasittavansa liikaa läheisiään. Tämä tieto on hoitotyön näkyväksi tekemistä, laaja-alaisen arvioinnin merkityksen tarpeen esilletuomista ja arvokasta tietoa, jotta ihminen saa oikeat palvelut oikeaan aikaan.
Tiedän ja ymmärrän riittämättömyyden tunteen. Seuraavan tilanteen ja tunteen olen kirjannut itselleni ylös kaksi kuukautta ennen isäni kuolemaa.
Mervi Kivistö
johtava RAIsoft-asiantuntija