– Syksyllä 2019 toteutettiin 10:ssa kulttuurisen vanhustyön AILI-verkostoon (*) kuuluvassa kunnassa kulttuurisen henkilöprofiilin pilotointi ja se on tuonut jo paljon tullessaan. Oli hienoa huomata, kuinka interRAI-arviointeja jo pitkään käyttäneet hoitotyön ammattilaiset ottivat hyvin nopeasti kiinni siitä, mitä henkilöprofiilia hyödyntämällä voidaan saada aikaan. Koulutuskiertueella kunnissa ei kysytty "miksi kulttuurista vanhustyötä tehdään?" tai "miksi tätä pitäisi kirjata?" vaan kysymykset olivat: "miten tämä muuttuu pysyväksi käytännöksi ja toiminnaksi?" ja "miten jatketaan?". Kulttuurinen henkilöprofiili nostaa esiin asiakkaiden henkilöhistoriaa ja kertoo siitä mistä asiakkaat ovat oikeasti kiinnostuneita. Monissa organisaatioissa profiilin perusteella alettiin jo muuttamaan toimintatapoja asiakkaita paremmin palveleviksi.
Siponkoski korostaa, että kaikki henkilöprofiilissa hyödynnettävä tieto on ollut interRAI-arvioinneissa tarjolla jo pitkään.
– Niitä ei ole vain tunnistettu eikä hyödynnetty aiemmin tästä näkökulmasta. Moni hoitoalan ammattilainen on minulta hämmentyneenä kysellyt, että ovatko nämä henkilöprofiiliin kuuluvat kysymykset jotain uusia arviointikysymyksiä, ja minä olen kertonut, että kyllä ne ovat olleet siellä aina. Organisaatioille on karttunut jo valtava määrä tietoa, jota voidaan tarkastella uuden profiilin kautta.
– Usein sukupolvista puhuttaessa ajatellaan, että "kaikki sota-ajan nuoret tykkäävät Metsäkukista ja Vänrikki Stoolin-tarinoista", mutta se ei pidä paikkaansa. Sukupolvi antaa viitekehyksen asioille, jotka todennäköisesti ovat sukupolveen kuuluvalle tuttuja. Aivan eri asia on se, pitääkö hän niistä vai ei.
Helmikuun ensimmäisellä viikolla Belgian Leuvenissa järjesteään World interRAI Conference 2020, jonka yhtenä puhujana on Silva Siponkoski.
– Kansainväliseen tutkijaorganisaatio interRAIn varapresidentti professori Harriet Finne-Soveri kannusti lähettämään abstraktin seminaariin. Pääsen kertomaan kulttuurisen vanhustyön RAI-tiedolla johtamisen teemasta kahdessa puheenvuorossa. Puheenvuoroni otsikko on Utilization of RAI-LTC information to support older people's cultural rights and wellbeing in cooperation between municipalities, at a national level. Eli pureudun nimenomaan siihen, minkälaista tietoa kulttuurisella henkilöprofiililla voidaan nostaa esille ja miten voisimme tiedon avulla tuoda erilaisia elämyksiä ja sisältöä asiakkaiden elämään.
– Oma näkökulmani ja tekemiseni lähti liikkeelle vanhustyön puolelta. Kulttuurialan ammattilaisena halusin löytää keinoja ja mitattavia työkaluja, joilla tuoda mielekkyyttä ja juuri heidän toiveisiinsa vastaavaa sisältöä pitkäaikaishoidossa olevien vanhusten elämään. Kotona asuvien ikääntyneiden osalta tarvitsisimme samanlaista tietoa. Olisi mahtavaa, jos kulttuurisesta henkilöprofiilista kehitettäisiin osittaisarviointi, tällöin sitä voisi hyödyntää laajemmin eri RAI-välineillä arvioitavilla asiakasryhmillä. Kotona asuvien ikääntyneiden lisäksi samojen teemojen kartoittamisesta hyödytään myös esimerkiksi kehitysvammatyössä.
Silloin kulttuurisen henkilöprofiilin merkitys kasvaa omalla tavallaan vielä suuremmaksi, sillä usein puhutaan kymmenistä vuosista laitoshoidossa, vammaisen ihmisen koko elämästä.
Siponkoski kertoo, että henkilöprofiilia voidaan hyödyntää monin eri tavoin.
– Lähtökohtana on totta kai yksilö. Se, että ihminen saa elämäänsä ja päiviinsä aidosti mielekästä, hänen näköistään sisältöä. Se voi yhtä lailla olla lempilihasoppaa, rock´n´rollia, rakkaan harrastuksen jatkuminen tai esimerkiksi sellainen tekeminen, joka ammentaa asiakkaan ammatillisesta osaamisesta, Siponkoski kuvailee ja nostaa esimerkiksi "Martin".
– Henkilöprofiili voi kertoa, että 8o-vuotias, muistisairas "Martti" on ollut ammatiltaan biologianopettaja. Tämän tiedon pohjalta voisi esimerkiksi ajatella, että "Martin" mieltä voisi virkistää keskustelu lintujen latinankielisistä nimistä ja kevätmuutosta tai hänelle voisi olla mieluista tutkia esimerkiksi lintujen levinnäisyyskarttoja.
Samaa interRAI-arvioinnilla kerättyä tietoa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi ostopalveluiden suunnittelussa.
– Jos asukkaille suunnitellaan esimerkiksi kulttuuri- ja taidetoimintaa, niin kulttuurinen henkilöprofiili antaa todellista tietoa siitä, mikä asukkaita kiinnostaa, minkälaisia tavoitteita heillä on ja mitä he haluaisivat tehdä. Näin ostopalvelulla voidaan vastata aitoon tarpeeseen.
Siponkoski näkee kulttuuriselle henkilöprofiilille paljon mahdollisuuksia, mutta toteaa myös, että asiaan perehtyminen vaatii myös koulutusta ja profiilin "lukutaitoa".
– Henkilökunnan osaaminen kaipaa vahvistusta. Kulttuurinen henkilöprofiili on erinomainen työkalu, mutta se ei aukea itsestään. Vaaditaan vähän uudenlaista oivallusta ja näkökulmaa profiilin hyödyntämiseen, jotta käyttäjälle paremmin avautuu se, mitä kaikkea se pitää sisällään, mitä eväitä se antaa arjen toiminnan kehittämiseen ja mitä kaikkea profiilin kautta voidaan havainnoida. Teimme Aili-verkoston kirjaamisasiantuntijoiden kanssa ohjeet Kulttuurisen henkilöprofiilin RAI-LTC käytön tueksi. Ohjeissa kerrotaan henkilöprofiilin tarkoituksesta ja sisällöstä sekä syvennytään seuraaviin kokonaisuuksiin:
Eivätkä Siponkosken ideat aivan heti lopu.
– Kulttuurisessa henkilöprofiilissa on myös aineksia kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eli HYTE-työn (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) kehittämiseen. Eri toimialojen yhteistyöhön tarvitaan laajempaa tietopohjaa. Ei se haastetta suoranaisesti ratkaise, mutta auttaa esimerkiksi laajentamaan indikaattoriin tarvittavaa tietopohjaa.
Lisätietoja: www.ailiverkosto.fi