Lähes koko Päijät-Hämeen maakunnan sotepalveluista vastaavan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hankejohtaja Ismo Rautiainen tiivistää, että monipuolisella valvonnalla mennään kohti parempia palveluita.
– Palvelut on jo koottu maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Samalla olemme päässeet kehittämään RAI:n hyödyntämistä maakunnallisessa mittakaavassa. Viime aikoina ovat nousseet julkiseen keskusteluun ikääntyneiden palvelujen laatu ja yllätykset laadun poikkeamissa. Keskustelu on keskittynyt hoivapalvelujen mitoitukseen, mutta palvelujen todellisesta laadusta puhutaan kuitenkin varsin vähän. Monituottajuus haastaa palvelujen järjestäjää, kun palvelut pitää järjestää niin, että ne ovat tasalaatuisia sekä omassa palvelutuotannossa että ostopalveluissa. RAI-järjestelmä antaa hyvän viitekehyksen monipuoliseen laadun valvontaan, Rautiainen kuvaa.
– Erityisesti valinnan vapauden järjestämismalleissa asiakas tarvitsee tietoa palvelujen laadusta. Järjestäjän taas tulee varmistua palvelujen vaikuttavuudesta, kustannustehokkuudesta ja laadusta. Vastaavasti palveluntuottajan tulee kyetä osoittamaan järjestäjälle samat asiat. Tarvitaan valvonnan yhteinen viitekehys ja yhdessä sovitut mittarit. Myös asiakasohjaus tarvitsee työkalun palvelutarpeen arviointiin sekä asiakkaan palveluprosessien koordinointiin. Tehokkaasti hyödynnettynä RAI-järjestelmä tarjoaa työkalun kaikkeen edellä kuvattuun.
– RAI-järjestelmä kuvaa hyvin palvelun laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja sitä voidaan hyödyntää tavoitteiden saavuttamisen mittaamisessa. Oikein hyödynnettynä RAI-tarjoaa maakuntaan työkalun vertailukehittämiseen, jossa yhdessä voidaan tunnistaa laatuhuiput ja poikkeamat. RAI-järjestelmä tarjoaa myös mahdollisuuden sähköiseen valvontaan, mikäli järjestäjällä on pääsy palveluntuottajien RAI-tietoihin. RAI-laatumittareiden tulokset kertovat myös asiakkaille, millainen laatu yksikössä on. Olemme Päijät-Hämeessä ryhtyneet toimiin, jossa kaikki RAI-arvioinnit, sekä omat että yksityiset olisivat samassa "pilvessä" ja tiedot siten järjestäjän ja asiakasohjauksen saatavilla. Samalla painoarvoa pitää antaa yhdessä sovitulle arviointiosaamiselle. Palveluntuottajilta ja omilta palveluyksiköiltä edellytetään sitoutumista RAI:n laaja-alaiseen hyödyntämiseen ja yhdessä kehittämiseen. Osana palveluntuottajille asetettuja kriteereitä, heiltä edellytetään sitoutumista RAI:n käyttöön ja yhdessä kehittämiseen.
– RAI ja sen hyödyntäminen ei yksin takaa hyvää valvontaa, mutta on merkittävä osa sitä. Sen lisäksi tarvitaan edelleen luotettavaa tietoa oikeista henkilöstöresursoinnista, osaamisesta ja henkilöstön hyvinvoinnista sekä luvatun palvelun sisällöllisestä toteutumisesta.
Siilinjärvellä RAI-työ on lähtenyt hyvään vauhtiin. Johtamisessa sen hyödyntämisessä ollaan vielä perustasolla, mutta tie syvällisempään tiedolla johtamiseen on hyvällä alulla.
– Meidän organisaatiossa RAI:n avulla on muun muassa perusteltu päätöksenteossa henkilöstötarvetta, kartoitettu asiakkaiden hoitoisuutta eri palvelumuodoissa ja määritelty asiakasprofiilia sekä tarkasteltu, ovatko asiakkaat oikeassa palvelumuodossa. RAI:sta saatavien tietojen pohjalta olemme myös suunnitelleet palvelurakennettamme. RAI:n hyödyntäminen johtamisessa on vielä varsin perustasolla, kuten edellä kuvasin. RAIn avulla olisi mahdollista syvällisempään tiedolla johtamiseen, Siilinjärven sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen kuvailee.
Coronarian toimialapäällikkö Anu Vuolukka katsoo RAI:ta mielenterveyspuolelta ja tuntee se voiman sekä yksilön motivoijana että hoitotyön erikoisosaamisen ja vaikuttavuuden näkyväksi tekijänä.
– RAI on tuonut työntekemiseen suunnitelmallisuutta ja tukee yksikön perustehtävän prosessia. RAI jäsentää työskentelyä, suuntaa resursseja epäoleellisesta oleelliseen, mikä vahvistaa kokemusta työn hallittavuudesta ja sen myötä työssäjaksamista. Yhtälailla johtamistyössä RAI:n tulokset auttamat suuntaamaan esim. osaamisenkehittämistä (asiakkaiden tarpeet huomioiva osaaminen) ja myös tekemään näkyväksi yhtiön erityisosaamisen. Samalla vastaanottava taho voi hyödyntää RAI-tuloksia osana palveluohjausta periaatteella "tällaisia nuoria meillä on, olemme oikea paikka heitä varten".
Helsingin Seniorisäätiössä kysymyksiä pohtivat Kannelkodin hoitotyön johtaja Susanna Rantamaa-Rytkönen ja Pakilakodin hoitotyön johtaja Piia Palviainen.
– Helsingin Seniorisäätiössä olemme valinneet RAI-laatukriteerit, joita seuraamme säännöllisesti. Näitä ovat esim. rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö, vuoteessa elävät, ei aktiviteetteja, asiakas ei itse osallistunut arviointiin ja niukasti kuntoutumista edistävää toimintaa (Haaku). Seuraamme myös muita laatukriteereitä, mutta vuoden 2019 seurannan painotus on ylläolevissa.
– RAI-tulosten avulla saamme reaaliaikaista tietoa siitä, minkälaisia ja minkä kuntoisia asukkaita kodeissamme on kulloinkin hoidossa. Asukkaiden hoitosuunnitelmat tehdään RAI-tulosten pohjalta. Meillä on käytössä Hilkka-potilastietojärjestelmä, johon RAI-tulokset saadaan sähköisesti yhdistettyä. Tulosten avulla tiedetään kotiemme kehittämiskohteet ja mihin tulee missäkin kiinnittää huomiota. RAI on ollut pohjana myös säätiötasoisissa kehittämishankkeissa. Olemme RAI:n pohjalta kehittäneet mm. ViVa-mallin, jossa on erityisesti kiinnitetty huomiota asiakkaiden kuntoluokkiin ja kuntoisuuden tuomiin kuntoutumismahdollisuuksiin.
Helsingin Seniorisäätiössä on kehitetty myös oma RAI-koulutuspolku, jota kulkiessaan henkilökunta käy läpi RAI-koulutukset selvässä järjestyksessä.
– Tällä varmistamme henkilökunnan RAI osaamisen sekä sen, että RAI:t on tehty mahdollisimman oikein ja tulokset ovat luotettavia. Säätiömme on hyvin kehitysmyönteinen ja olemme mahdollistaneet RAI-erityisasiantuntijakoulutuksen kolmelle työntekijällemme. He tekevät palauteraporttien tulosten pohjalta RAI-vertailupylväät kaksi kertaa vuodessa ja näiden avulla pystymme vertailemaan kotiemme eri osastoja ja koteja säätiömme muihin koteihin, Helsingin kaupungin tuloksiin ja sekä valtakunnallisesti. Samalla näemme, missä meillä on vielä parannettavaa ja missä olemme onnistuneet. Käymme myös säännöllisesti läpi RAI-tuloksia esim. osastonhoitajien kokouksissa.
Oulun kaupungin vanhustyön johtaja Anna Haverinen toteaa, että RAI-tiedon hyödyntämisen kivijalka on luotettava arviointi. Niinpä Oulussa on panostettu RAIsoft-avainosaajien ja koko henkilökunnan RAI-koulutukseen arviointien luotettavuuden parantamiseksi. Oulun kaupunki edellyttää kilpailutuksissaan ja palveluseteliauktorisoinneissaan RAI-järjestelmän käyttöä. RAI toimii palvelujen järjestämisen tukena tiedolla johtamisessa, palvelunohjauksessa, monituottajuudessa ja sopimusohjauksessa.
– RAI antaa tietoa hoidon ja palvelun laadusta sekä organisaation että yksikön tasolla. Se auttaa nostamaan esiin kehittämistarpeet, asettamaan tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet ja tukee niiden toteutumisen seuraamista ja arviointia.
Haverinen toteaa, että RAI osoittaa myös mahdolliset erot julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä ja kannustaa pohtimaan syitä erojen takana: Johtuvatko erot asiakasohjauksesta? Ohjaavatko sopimusinsentiivit tiettyyn suuntaan? Onko eroille olemassa hoitoketjullisia perusteita?