Johan Boholm on yksi Raisoftin perustajista. Päätös liittyä joukkoon ei ollut ihan helppo, muuttolaatikot Vaasassa olivat vielä purkamatta.
– Olen Kokkolasta kotoisin, kuten kaikki muutkin Raisoftin perustajat. Opiskelin tietojenkäsittelyä Turussa samaan aikaan Robert Åströmin ja Rune Hasselin kanssa, minä pari vuotta alemmalla vuosikurssilla. Kun Magnus Björkgren käynnisteli Chydenius-instituutissa (nykyinen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) projektia, jonka tavoitteena oli luoda ohjelmisto kansainvälisen tutkijaverkoston rakentaman interRAI-järjestelmän ympärille, keksivät Robbi ja Rune soittaa minua ohjelmoijaksi vuodenvaihteessa 1998/1999.
Kiva kun soittivat, mutta kyllä asiaa piti aika paljon miettiä.
– Olimme juuri muuttaneet Turusta Vaasaan, osa laatikoistakin oli vielä purkamatta. Annella oli uusi, hyvä työpaikka ja minä olin siirtynyt yliopiston sisällä vanhempana IT-suunnittelijana Vaasaan. Uusi työ kuitenkin vaikutti mielenkiintoiselta ja merkitykselliseltä. Koin, että tässä on mahdollisuus auttaa ihmisiä.
Toki mieluisaa oli sekin, että yhteydenoton myötä avautui yllättäen mahdollisuus palata koti-Kokkolaan. Vaasaan Boholmit muuttivat päästäkseen lähemmäksi kotiseutua, mutta eivät olleet uskoneet löytävänsä Kokkolasta sopivia työpaikkoja.
Lumisateessa vappuna 1999 Boholmit toivat muuttokuormansa Kokkolaan ja Johan aloitti Chydenius-instituutin kaksivuotisessa RAI-projektissa.
– Ohjelmointiin sain ohjenuoraksi kaksi speksiä: ohjelman pitää olla helppokäyttöinen, ja se ei saa kaatua liian usein. Kaikki siihen mennessä USA:ssa RAI:n ympärille tehdyt softat matkivat paperista RAI-lomaketta, jota rullattiin ylös-alas. Kaikki tieto oli koko ajan näkyvissä. Me halusimme alusta saakka tehdä sellaisen softan, että näkyy vain yksi kysymys kerrallaan. Ei vaikeaa valikkorakennetta ja kaikki toiminnot esiin helposti nappia painamalla. Tätä ei ollut muilla.
Alun perin oli puhe, että "eihän tässä ole mihinkään kiire", kaksivuotinen projekti vasta aluillaan. Pian alkoi kuitenkin paineita kasautua koodarille, kun ohjelmisto haluttiin saada pian pilotointikuntoon.
– Ensimmäinen RAI-koulutustilaisuus oli Chydenius-instituutin atk-salissa marraskuussa 1999. Myös nykyinen johtava RAIsoft-asiantuntijamme Mervi Kivistö oli tuolloin koulutettavana.
Ihkaensimmäinen esipilotointi onnistui mainiosti ja kaasua painettiin kohti isompaa pilottia.
– Vuonna 2000 noin 2200 ikäihmiselle Helsingissä, Porvoossa ja Kokkolassa tehtiin RAI-arviointi. Tietokanta ja ohjelmisto asennettiin fyysisesti 80:een koneeseen, pilvipalvelusta ei ollut vielä tietoakaan. Se oli aikamoinen rumba, kun Robbin kanssa kierrettiin tekemässä asennuksia. 7.3.2000 asennettiin ensimmäinen RAIsoft 1.0.
Raisoftin nimi syntyi luontevasti Rune Hasselin mökillä.
– Illan tavoitteena oli keksiä nimi perustettavalle yritykselle. Jokainen meistä oli miettinyt ehdotuksia jo etukäteen. Itse pidän yksinkertaisesta ja selkeästä. Kun ajatuksena on tehdä softaa RAIn ympärille, ehdotin Raisoftia. Muitakin ehdotuksia oli, mutta Raisoft valittiin yksimielisesti.
Oy Raisoft Ltd perustettiin syksyllä 2000, mutta Johan jäi vielä töihin Chydenius-instituuttiin alkuperäisen projektin, sekä sen perään syntyneen jatkoprojektin päättymiseen saakka vuonna 2002.
– Jatkohankkeessa kehitettiin RAI-koulutuskonseptia, Johan muistelee.
Ison pilotoinnin jälkeen Johan Boholmin toimenkuva sekä projektissa että sittemmin Raisoftilla, muuttui.
– Tarvittiin enemmän käyttäjätukea, tuli kaupallisia kuvioita ja vedin alkuvuosina yli 100 koulutustilaisuutta ohjelmiston käyttöön. Siitä lähtien tässä on pikkuhiljaa kasvettu.
Mielenkiintoinen jakso Raisoftin historiassa on myös PALM-kämmentietokoneiden kausi, sekin jo 2000-luvun alkupuolella.
– RAIMo-hankkeen myötä RAI:sta haluttiin mobiiliversio. Olin itse tuttu Palm-kämmentietokoneitten kanssa, joten ehdotin niiden käyttämistä. Teimme tiivistä yhteistyötä yliopistokeskuksen kanssa. Kotisairaanhoidossa tehtiin jonkun aikaa RAI-arviointeja kämmentietokoneella, joka sitten telakan kautta synkronoitiin koneella olevaan tietokantaan. Se oli aika näppärä systeemi.
Monesti asiat hypähtävät eteenpäin otollisten tilanteiden ja onnekkaiden sattumien kautta. Kun vain sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ikinä ei tiedä, mikä yllättävä tapaaminen lopulta johtaa tärkeään kumppanuuteen. Näin kävi myös Raisoftin kansainvälisten ensiaskelien kanssa.
– Kansainvälistyminen lähti liikkeelle jo 2002–2003 Sveitsistä. Q-Sys AG löysi meidät interRAI-verkoston keskusteluiden kautta. Heillä oli ollut ongelmia aiemman ohjelmistotoimittajan tietoturvan kanssa ja he kaipasivat pikaista apua. Lähettelimme ohjelmistosta otettuja kuvakaappauksia edestakaisin Suomen ja Sveitsin välillä ja suomi-saksa-käännöksiä tehtiin Exceliin. Saksankielinen versio tehtiin pikavauhtia suomalaisella sisulla ja hyvä yhteistyö jatkuu edelleen.
– Ehkä saimme turhankin ruusuisen kuvan kansainvälistymisestä, kun ensimmäiset askeleet tulivat lähes itsestään.
Halki vuosien Raisoft on kasvanut tasaista tahtia ja Johanin työnkuva muuttui yhä enemmän markkinoinnin ja viestinnän suuntaan, välillä hän oli muutaman vuoden koulutuspäällikkökin.
Käsi kädessä kasvun kanssa huomattiin myös se, että alun perin nuorina nörtteinä taloon tulleista IT-osaajista on kasvanut keski-ikäisiä perheenisiä.
– Se oli loppuvuosi 2013, kun Raisoftin kahvipöytäkeskusteluissa alkoi esiintyä yhä enemmän keskustelua niska- ja hartiasäryistä. Sairauslomia ei vielä ilmennyt, mutta hälytyskellot alkoivat soida, ja halusimme puuttua ripeästi asiaan. Otin yhteyttä työfysioterapeutti Maria Paanaseen, ja aloimme tehdä hänen kanssaan yhteistyötä, työhyvinvointiin intohimoisesti suhtautuva Johan kertoo ja alleviivaa, että töissä pitää olla kivaa.
Ihan ensimmäiseksi Paananen piti Raisoftin työntekijöille vavahduttavan herättelyluennon kertoen, kuinka vaarallista jatkuva istuminen on, ja kuinka istuminen on ilmenneiden vaivojen perisyy. Työpäivän staattisuutta ei voi vapaa-ajan urheilulla korvata. Paananen totesi nähneensä saman kehityskaaren sadoissa firmoissa ja totesi myös sen, että kaikista parhaat ja suositeltavimmat tavat ovat yleensä liian monimutkaisia toteuttaa, ja siksi into "uuden elämän aloittamiseen" lopahtaa nopeasti. On parempi etsiä hyödyllinen minimitaso ja tuoda se osaksi arkea.
– Vuonna 2008 toteutetun väitöstutkimuksen mukaan jo yksi prosentti työajasta (4,8 minuuttia 8 tunnista) riittää siihen, että työntekijä kokee saaneensa liikunnasta hyötyä. Sitä kautta määrittelimme tasoksi 6 minuuttia, eli 2 x 3 minuuttia, Johan Boholm taustoittaa taukoliikuntasovelluksen synnyn ensivaiheita.
Maria Paananen määritteli raisoftilaisille sopivat jumppaliikkeet: minuutti ylä- ja alavartalolle sekä minuutti sykkeennostoa ja ehdotti myös ahkerimpien jumppaajien palkitsemista. Jo kuuden viikon jälkeen toteutettu kysely kertoi, että henkilökunnan veri kiersi paremmin ja jumitkin olivat helpottuneet.
– Taukojumpasta oli tullut koko työporukan yhteinen hetki, jossa heitettiin huulta ja tsempattiin toisia. Samat tulokset saivat vahvistusta muutamassa pilotointiprojektissa, Johan Boholm kertoo.
Maria Paanasen viesti sai vahvan vastakaiun Raisoftin IT-osaamisesta. Jo parin viikon kuluttua aloittamisesta Tom Cygnel oli tehnyt softan, josta jokainen työntekijät löysi nimensä ja pystyi klikkaamaan itsensä jumppaajien joukkoon, liikkeet katsottiin vielä paperilta.
– Syksyllä 2015 totesimme, että kun tämä on meillä toiminut näin hyvin, niin ehkäpä tässä olisi ajatusta uudeksi tuotteeksi. Maaliskuun 15. päivänä 2016 lanseerasimme Smart Breakin työhyvinvointimessuilla ja polkaisimme kaupallisen tuotteen käyntiin.
Smart Break -taukojumppa on kaksi kertaa päivässä tehtävä kolmen minuutin jumppa, johon ohjelmisto arpoo tunnin välein vaihtuvat jumppaliikkeet. Jokainen jumppakerta myös tallentuu tietokantaan, joten yritys voi halutessaan palkita työntekijöitään esimerkiksi arpomalla palkintoja jumppaajien kesken. Kun jokainen jumppakerta on yksi arpalippu, on innokkaimmilla parhaat mahdollisuudet voittoon.
Vajaassa kolmessa vuodessa on päästy jo pitkälle, Smart Break on hyvää kyytiä pyrkimässä mm. USAn, Ruotsin ja Iso-Britannian markkinoille. Samassa tahdissa Johan on valunut Raisoftin rivistöstä täysipäiväiseksi Smart Break -mieheksi.
– Olen vitsaillut, että RAIsoft-ohjelmisto oli yrityksen ensimmäinen baby, ja se on ehtinyt jo ajokortti-ikään. Smart Break on nyt seuraava baby tai ehkä suorastaan lapsenlapsi, onhan sen syntyminen Raisoftin vanhenemisen ansiota, Johan nauraa.
Johan tykkää liikkeestä myös vapaa-ajallaan.
– Aika liikuntapainotteiset harrastukset minulla on. Viime kesänä ostin sähköavustusteisen maastopyörän ja sen myötä olen innostunut pyöräilemään paljon pitempiä lenkkejä kuin aiemmin. Olen myös huomannut, että pitkät pyörälenkit ovat samalla kehittäneet juoksukuntoani. Luonnossa liikkuessa tulee myös näpsittyä valokuvia.
