– Opiskelin Åbo Akademissa muun muassa tietojenkäsittelyä ja graduvaiheessa päädyin Vaasaan Tietobotnialle töihin atk-suunnittelijaksi.
1980-luvun alussa tietojenkäsittely oli aika erilaista puuhaa kuin nykyään.
– Tietobotnialla oli IBM:n iso kone, jonne ajettiin asiakkaan dataa käsittelyyn erissä, eli tekeminen ei ollut reaaliaikaista. Minun suurin asiakkaani oli Österbottens Kött, jonka tilitysprosessia maanviljelijöille hoidin ja myös kehitin koodia eteenpäin.
– Tilanne oli sikäli hauska, että opiskelijana ajoin kesätöissä appiukon karja-autoa, joten toimintaympäristö oli tullut jollain tavalla tutuksi myös toiselta puolelta katsottuna.
Muutaman Vaasassa vietetyn vuoden jälkeen kotikaupunki Kokkola veti puoleensa. Peter aloitti Kokkolan Puhelimen (KoPu) atk-suunnittelijana 1985. Sitä sarkaa riitti yli 30 vuotta kevääseen 2016.
– Viimeiset kymmenen vuotta olivat aika epävarmaa aikaa. KoPu oli lähtökohtaisesti lankapuhelinyhtiö ja toiminnan hiipuessa "jotakin piti keksiä". Oli paljon yt-neuvotteluita. Ensin fuusio Anvian kanssa ja keväällä 2016 Elisa osti Anvian. Silloin tuli minun vuoroni lähteä.
– Irtisanomisen ja puolen vuoden irtisanomisajan jälkeen ensimmäinen varsinainen työttömyyspäivä oli 60-vuotissyntymäpäiväni. Ajattelin, että "se siitä, tämä työura oli nyt tässä". Ilmoittauduin työttömäksi työnhakijaksi, mutta en hetkeäkään ajatellut löytäväni uutta työtä. Ja sekin olisi ollut ihan ok, ajattelin elämäni pyörivän perheen ympärillä, 12 lapsen vaari tuumaa.
Hieman yllättäen samankyläläinen sukulaismies, Raisoftin toimitusjohtaja Robert Åström kyseli loppukesästä, että mahtaako Peterin aika tuntua pitkältä.
– Robbi maalasi juuri taloaan ja minä ajattelin, että kyllähän minä joudan tulla kaveriksi talkoisiin. Hän totesi, ettei hän kyllä sitä tarkoittanut, vaan että tulisinko Raisoftille töihin.
KoPu-Anvia-Elisa-uransa viimeiset 4–5 vuotta Peter toimi erityisesti tietoturvatehtävissä, kun tietohallintotehtävät olivat Anvia-fuusiossa siirtyneet emäyhtiön vastuulle. Ja juuri se kiinnosti Raisoftia...
– Totta kai työpaikka kiinnosti minua, mutta ensin piti jutella poikani Johanin (Raisoftin tekninen johtaja Johan Jansson) kanssa varmistuakseni siitä, ettei hänellä olisi mitään sitä vastaan, että isä tulee työkaveriksi. Ei hänellä ollut, Peter naurahtaa.
– Kävin syksyn aikana muutaman kerran tutustelemassa ja varsinaiset työt aloitin marraskuussa 2016. Alussa tein vähän testausta ja muitakin taloon orientoitavia tehtäviä ennen kuin varsinainen tietoturvatyöni kunnolla alkoi.
Peterin reilun 3½ vuoden Raisoft-uran aikana yrityksessä on viety läpi mittavia tietoturvaponnistuksia. Ensimmäisenä tehtävänä oli Raisoftin hiominen EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseen kuntoon. GDPR astui voimaan toukokuussa 2018. Sen jälkeen oli edessä isompi haaste, ISO-standardin mukainen tietoturvasertifiointi.
– Koska Raisoft toimii sellaisella alalla, jossa tietoturva ja tietosuoja on aina ollut hyvin tärkeää, oli lähtökohta hyvä. Erityisen hienoa työtä on lähteä viemään eteenpäin, kun koko yrityksen johto antoi tekemiselle vahvan tuen ja koko firman asenne oli "NYT ME TEHDÄÄN TÄMÄ!".
– Löysin itsestäni ihan uuden innon kehittää ja viedä asioita eteenpäin, kun koko yritys katsoo kohti tulevaisuutta.
Toukokuussa 2020 Raisoftille myönnettiin kansainvälinen ISO/IEC 27001:2013 -tietoturvasertifikaatti, joka on vasta alle sadalla suomalaisyrityksellä.
Pitkä työura antaa erilaisen näkökulman peilata nykyhetkeä menneeseen.
– Meillä oli KoPulla aina hyvä henki, mutta kyllähän se vaikuttaa omaan tekemiseen ja mielialaan, kun työpaikka menee vuosikausia hiljaa alamäkeä. Vaimokin on sanonut, että Raisoftin työpaikan myötä olen kuin uusi mies.
– Onhan se ollut aivan mahtavaa olla muutama vuosi mukana tämmöisessä yrityksessä, joka kasvaa ja kehittyy hurjasti. Koko firmalla on vahva tulevaisuuden into. Tämä on ollut piristävää. Työ Raisoftilla ei olisi voinut tulla täydellisemmällä hetkellä.
Heinäkuun 2020 alussa Peter on saanut viralliset eläkepaperit, mutta kiirettä vapaaherraksi ei ole.
– Haluan olla tukemassa työni siirtymistä eteenpäin ja antaa tarvittavan tuen. Minua näkee toisinaan konttorilla vielä syksylläkin. Enhän minä tietenkään näin haluaisi tehdä, jos Raisoftilla ei olisi tämmöinen henki ja meno päällä.
Vapaa-ajanongelmia reippaalla vaarilla ei varmasti tule olemaan.
– Kaikki neljä lastamme ja 12 lastenlasta asuvat Kokkolassa. Vanhin lapsenlapsi pääsee pian ripille ja nuorimmat ovat 3-vuotiaat kaksoset sekä 2- ja 1-vuotiaat.
Perheen lisäksi tärkeää on myös liikunta ja musiikki. Kitara pysyy kädessä ja ääni kantaa, vaikka koronakevät vei kuoroharrastuksen pakkotauolle.
– Olen myös innokas laskettelija. Tykännyt olen siitä aina, mutta viime vuosina olen innostunut uudestaan yhä enemmän. Käyn vähintään kerran vuodessa pitemmän laskettelureissun veljieni kanssa Rukalla ja esimerkiksi isoveljeni 70-vuotispäivien kunniaksi olimme viikon Ranskan Alpeilla. Toisaalta on mukavaa lasketella lastenlasten kanssa, on hienoa nähdä heidän innostuvan ja oppivan.
