Nyt.

Ota yhteyttä Aiheet
29.11.2017
Jaa

Kohti itsenäistä elämää

Sähäkän toimialajohtaja Anu Vuolukka.
Tämä juttu on julkaistu Sosiaali- & kuntatalous -lehden marraskuun 2017 numerossa sivulla 17.
Sähäkän kolmessa yksikössä – Ylivieskassa, Oulaisissa ja Jyväskylässä – nuoria ja nuoria aikuisia autetaan kuntoutumaan mielenterveydellisistä ongelmista itsenäiseen elämään. Oulaisten yksikössä kuntoutetaan 15 - 17-vuotiaita nuoria, Ylivieskassa ja Jyväskylässä kuntoutujat ovat 18 - 29-vuotiaita nuoria aikuisia. Syyskuussa avattuun Jyväskylän yksikköön on myöhemmin tulossa myös alaikäisten kuntoutuspaikkoja. Tavoite on aina selvä.
– Tavoitteenamme on aina saada nuori ja nuori aikuinen kuntoutumaan takaisin omaan kasvuympäristöönsä ja itsenäiseen elämään, Sähäkän toimialajohtaja Anu Vuolukka alleviivaa.

Sähäkän ensimmäinen yksikkö perustettiin Ylivieskaan vuonna 2006 ja kaksi uutta toimipistettä on avattu tämän vuoden puolella. Asiakkaita kaikkiin yksiköihin tulee ympäri Suomea ja alueellisesta laajentumisesta – uusien yksiköiden perustamisesta – käydään neuvotteluja tälläkin hetkellä.

Hoidon vaikuttavuus näkyviin

Raisoftin RAI CMH (psykiatrisen avohoidon RAI) -ohjelmiston käyttö Sähäkässä alkoi pilottihankkeena jo vuonna 2009 ja pian Sähäkässä aloitetaan uuden, erityisesti lasten- ja nuorten mielenterveystyöhön räätälöidyn RAI ChYMH-DD:n (Child and Youth Mental Health – Developmental Disorder) testikäyttö.

– Kaipasimme työhömme objektiivista mittaria, jolla saamme toimintamme vaikutukset ja vaikuttavuuden näkyväksi. Mielenterveystyössä usein peräänkuulutetaan tehokkuutta ja aikaansaatua vaikutusta ja RAI-mittarit auttavat meitä osoittamaan, että vastaamme odotuksiin.

Vaikuttavuuden osoittaminen ja vaikuttavuuden vaatimus ovat asioita, joiden puolesta Anu Vuolukka liputtaa voimakkaasti. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan juuri palauttamassaan johtamistyön pro gradu -tutkielmassa Vuolukka tutki sote-kilpailutuskäytäntöjä konkreettisten tapausten kautta.

– Kilpailutuksissa saatetaan kyllä esittää vaatimuksia tarjotun palvelun vaikuttavuudesta, mutta palveluntarjoajaa harvoin velvoitetaan käyttämään mitään välinettä tai mittaria saavutettujen tulosten seurantaan. Loppujen lopuksi ollaan siinä tilanteessa, että mittarina on mutu-tuntuma. Sekä kilpailuttajat että palveluntarjoajat tulisi sitoutua seuraamaan hoidon vaikuttavuutta. Toimintakulttuurin muutosta tarvitaan. Kun saavutettua vaikutusta seurataan, niin silloin myös tiedetään, mistä maksetaan!

 

RAI näkee yksilön ja motivoi

Sähäkässä RAIta on käytetty monipuolisesti ja pitkäjänteisesti jo kahdeksan vuoden ajan. Aina uuden nuoren tullessa Sähäkkään, hänelle tehdään ensimmäinen RAI-arviointi, jolla selvitetään muun muassa nuoren toimintakykyä. RAI antaa selkeän kuvan tilanteesta ja auttaa asettamaan tavoitteita.

– Nelivaiheisen kuntoutusohjelmamme vaiheesta toiseen siirryttäessä tehdään aina uusi RAI-arvionti ja viimeisen kerran kuntoutuksen päättyessä. RAI-arviointi on hyvä seurantaväline. Se vahvistaa henkilökuntamme havaintoja, varmistaa kuntoutuksen oikean suunnan ja paljastaa myös heikkoudet, jos jokin osa-alue kaipaakin enemmän huomiota, Vuolukka konkretisoi ja korostaa, että RAI-arviointi voi myös motivoida nuorta eteenpäin.

– Sähäkkään tuleva nuoret käyvät elämässään läpi vaikeita asioita ja joskus tulee niitä hetkiä, kun tuntuu, ettei mikään onnistu ja kaikki on pilalla. Silloinkin RAI auttaa, kun voimme yhdessä nuoren kanssa tarkastella RAI-arvioinnin tuloksia ja osoittaa, että eteenpäin on menty, vaikka vaikealta tuntuukin. Nuori näkee oman kehityksensä ja se motivoi eteenpäin, kohti itsenäistä elämää tai paluuta kotiin.

 

Puheeksiottamisen väline

Pitkäänkin RAIta käyttänyt oppii koko ajan jotakin uutta. Syyskuun alussa Anu Vuolukka osallistui Raisoftin Tampereella järjestämään VIP-tilaisuuteen, jonka keskusteluiden myötä jälleen uusi RAI-lamppu syttyi pään päälle.

– Olen ihan innoissani, kun Tampereen tilaisuudessa hoksasin, että RAI toimii keskustelun avaajana useammalla tasolla kuin olin aiemmin hoksannutkaan. RAI-arvioinnin antamat tulokset toimivat puheeksiottamisen välineenä koko mielenterveystyötä tekevälle verkostolle yhteisen asian äärellä. Tätä ennen olen mieltänyt tuloksien hyödyntämisen enemmän yksilön ja organisaation tasolla.

– Sähäkkä ei ole alansa edullisin palveluntarjoaja ja meiltä kysytään usein, että millä me perustelemme tarjoamamme palvelusisällön ja tarvitaanko oikeasti niitä kaikkia. Miksi pelkkä asumispalvelu ei riitä? Kahdeksan vuoden RAI-arviointiaineiston kautta voin esimerkiksi osoittaa, että 40 prosentilla meille tulevista nuorista on kognitiivinen alentuma. Siksi me tarjoamme kognitiivista kuntoutusta. Arvioinnit myös kertovat sen, että nuorissa on yllättävän paljon kipua läsnä, sillä mielenterveysongelmista kärsivä nuori usein psykosomatisoi omat tuntemuksensa fyysiseksi kivuksi. Jos näitä ei tunnisteta, voi nuori käydä terveyskeskuksessa kertomassa monista eri kivuista, joita tutkitaan aivan turhaan, kun syyt ovat muualla.

 

Tukiverkoston vahvemmin mukaan

Anu Vuolukka uskoo uuden lasten- ja nuorten mielenterveystyöhön räätälöidyn RAIn tuovan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi nuoren tukiverkoston vahvempaan hyödyntämiseen.

– Uusi RAI haastaa ottamaan nuoren ympärillä olevan verkoston vahvemmin käyttöön ja osaksi arvion tekemistä. Osa kysymyksistä koskee esimerkiksi varhaislapsuutta. Me Sähäkässä teemme jo niin, että jos RAI-arvion jokin osa-alue on nuoren kohdalla erityisen tärkeä ja se ei ole hänen oman hoitajansa erityisaluetta, saattaa sen osion täyttää aihepiiriin paremmin perehtynyt työntekijä. Näin saamme oman organisaatiomme moniammatillisen osaamisen parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Tulevaisuudessa toivon näkeväni jopa organisaatioiden rajat ylittävää yhteistyötä.

Ilokseen Anu Vuolukka on myös huomannut viime vuosien aikana yhteiskunnassa selvää muutosta siihen, että psyykkinen oireilu tunnistetaan ja tunnustetaan nyt aiempaa paremmin, kuin vain pari-kolme vuotta sitten.

– Tilanne on muuttunut. Sen huomaa jo siitäkin, että täysi-ikäisten yksikköihimme tulevien nuorien keski-ikä on laskenut. Oireilu tunnistetaan aiempaa paremmin. Lastensuojenlun puolella olen huomannut sen, että Sähäkän tavoite saada alaikäinen nuori kuntoutumaan ja palaamaan takaisin omaan kasvuympäristöönsä, herättää usein hämmennystä. Emme ajattele meille tulevan nuoren olevan automaattisesti yksikössämme täysi-ikäisyyteen saakka. Jos solmut aukeavat aiemmin, niin paluu omaan kasvuympäristöön voi tapahtua milloin tahansa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö olisi sitoutuneita nuoren hoitoon myös kotiutumisen jälkeen.

– Ylipäätään uskon siihen, että lastensuojelun puolelle tarvitaan yhä enemmän erilaisiin ongelmiin perehtyneitä erikoisyksiköitä. Oulaisten toimipisteemme avattiin huhtikuussa ja jo nyt meillä on 15-17-vuotiaita nuoria jonottamassa paikkaa Oulaisiin. Kaikki lastensuojelun piirissä olevat nuoret eivät tokikaan tarvitse mielenterveyskuntoutusta, mutta kuntoutusta tarvitsevan tilanne ei helpotu sillä, että hänen kanssaan koitetaan vain pärjätä ja nuori seilaa kasvatuslaitoksen ja osaston välillä.